Hallille sitten löydettiin kapean mutkikkaan tien päähän. Mielenkiinnolla odotan talvea, jos vain lunta tulee, miten ihmeessä sinne pääsee... Eka pätkä otettiin hyppy-muuri-hyppy-putki-hyppy-hyppy, tarkoituksena harjoitella valssausta muurin ja kahden vikan hypyn jälkeen, hypyistä toinen  eteen ja toinen takaa. Siitä sitten jatkettiin muuri-hyppy-hyppy-hyppy-hyppy ja valssausta taas hypyillä, joista 2 viimeistä samaa kuin alkupätkällä eli edestä ja takaa. Mullahan tietysti meni nuo valssaukset ihan ohi, kun en piru vie niitä osaa kertakaikkiaan... No, onneksi Jekku kuitenkin luki hienosti itse rataa ja meni oikein, vaikka itse sähläsinkin mitä ihmeellisimpiä kuvioita. Radan jälkeen otettiin erillisinä esteinä rengasta ja puomia, jotka molemmat Jekulle hyviä.

Koska hallissa ei ole kujakeppejä koko talvena, oli päätöksen paikka, pitääkö talven keppitaukoa (toki Ojankoon voi itsekseen mennä niitä treenaamaan :) vai alkaako harjoittelemaan suorilla kepeillä. Pitkään mietittyäni päätin kokeilla suoria ja kas kehveliä, nehän oli Jekulle oikein hyvät. Hienosti eteni käsiohjauksella, sisäänmenoa vahvistettiin namialustalla. Jee, tästä on hyvä jatkaa keppien opettelua, vaikutti hyvältä!

Koska Niki oli myös mukana, ja sillä selkeästi palava halu tekemään agiesteitä, otettiin myös Nikin kanssa puomia. Meni oikein innokkaasti pitkin puomia ja hienosti pystähtyi kontaktille lopussa nameja syömään. Kunhan tuo perustottelevaisuus saadaan kuntoon, on agility varmasti myös Nikin laji.